Codento Goes FooConf 2023 – kohokohtia ja oppimista

Codento Goes FooConf 2023 – kohokohtia ja oppimista

 

Kirjoittaja: Andy Valjakka, Full Stack -kehittäjä ja arkkitehtikokelas, Codento

 

Johdanto

Me Codentossa käytämme suurimman osan ajastamme asiakkaidemme konsultointiin. Silloin tällöin syntyy kuitenkin erinomainen tilaisuus saada inspiraatiota laadukkaista konferensseista. Tällä kertaa ryhmä koodaavia konsulttejamme päätti viettää jännittävän päivän fooConf 2023 -tapahtumassa muiden organisaatioiden kollegoiden kanssa.

 

FooConf 2023: Konferenssi kehittäjiltä kehittäjille

Ensimmäinen fooConf on päättynyt, ja se on tarjonnut osallistujilleen runsaasti tietoa työkaluista, teknologioista ja menetelmistä sekä inspiroivia puheenvuoroja. Saimme kokea erilaisia esityksiä, joissa lähestyttiin kuulijoita eri tavoin: oli ajatuksia herättäviä esityksiä, joissa osallistujille tarjottiin uusia näkökulmia sekä erittäin käytännönläheisiä casejä, jotka havainnollistivat, kuinka oppiminen tapahtuu tekemällä.

Mutta mikä tarkalleen on fooConf? Kuten heidän verkkosivustollaan todetaan, se on konferenssi, joka on ”by Developers by Developers” eli kehittäjien luoma ja kehittäjille tarkoitettu. Toisin sanoen kaikki esitykset on räätälöity ohjelmistoalalla työskenteleville: hyödyllistä sekä käytännöllistä tietoa, jota voidaan soveltaa juuri nyt.

Yleisesti ottaen esitykset jakautuivat kahteen luokkaan:

  • Eri työkalujen käyttötarkoituksien ja etujen havainnollistamista sekä
  • tapoja sekä lähestyä ongelmia käytännössä että ajatella niitä uudella tavalla.

Lisäksi pääpuheenvuorot muodostivat oman kolmannen kategoriansa henkilökohtaisesta kasvusta ja itsereflektiosta alan jatkuvasti muuttuvassa turbulenssissa.

Tutustutaan tarkemmin jokaiseen kategoriaan ja katsotaan, mitä niistä löytyy!

 

Työkalujen loputon valikoima

Ammatissamme ei todellakaan ole pulaa työkaluista, jotka vaihtelevat suhteellisen yksinkertaisista IDE-laajennuksista älykkäisiin avustajiin, kuten GitHub Copilot. Kokemukseni mukaan ammattilaisilla on tapana valita joitain ja tottua niihin, mikä voi vaikeuttaa näkemyksen laajentamista asian suhteen. Ehkä jotkut esitellyistä työkaluista ovat juuri niitä, joita tarvitset nykyiseen projektiisi.

Koska esimerkiksi kontit ja palvelimettomuus ovat tämän hetken trendejä, on meillä paljon opittavaa tällaisten ympäristöjen oikeanlaisesta käytöstä. Abdellfetah Sghiouarin esityksessä The Hitchhiker’s Guide to container security on Kubernetes oli paljon tarjottavaa siitä, miten voidaan varmistaa, etteivät klusterit vaarannu sellaisten uhkien takia kuin suojaamattomat kuvat ja käyttäjät, joilla on liian laajat oikeudet. Erityisesti gVisorin käyttäminen pienten, eristettyjen kernelien luomiseen kontteja varten oli idea, jolle näimme heti käyttöä tosielämässä.

Muita merkittäviä kohokohtia ovat seuraavat:

  • Erityisesti Java-kehittäjille on tarjolla OpenLiberty – pilvipohjainen mikropalvelukehys, joka on MicroProfilen ajoympäristö. (Cloud-Native Dev Tools: Bringing the cloud back to earth, Grace Jansen.)
  • GitHub Actions – tapa tehdä DevOpsia kerralla oikein käyttämällä jännittävää matriisistrategiaa, jonka avulla voit määrittää helposti samanlaisia töitä pienillä muunnelmilla. (A Call to (GitHub) Actions!, Justin Lee.)
  • Palvelimettoman arkkitehtuurin yhteistoiminta vanhan järjestelmän kanssa voidaan tehdä nokkelasti muuntamalla järjestelmän tietoja tapahtumiksi Debeziumin avulla. (A Legacy App enters a Serverless Bar, Sébastien Blanc.)

 

Ratkottavaa on runsaasti

Ohjelmistojen kanssa työskentely vaatii pohjimmiltaan ongelmanratkaisutaitoja, mikä puolestaan vaatii ideoita, uusia näkökulmia ja toisinaan myös ripauksen hulluutta. Muiden kokemuksista oppiminen on korvaamatonta, sillä se on paras tapa lähestyä aiheita ilman, että niihin tarvitsee sukeltaa syvälle. Lisäetuna on se, että saa kuulla, mitä kaltaisesi ihmiset oikeasti ajattelevat niistä. Onneksi fooConfilla oli enemmän kuin tarpeeksi tarjottavaa tämän tiimoilta.

Esimerkiksi Daniel Deogunin Security by design -esitys muistutti kaikkia siitä, että turvallisuusongelmat ovat aina läsnä. Ohjelmistoja tulee rakentaa ”Defense in Depth” -tyylillä käyttämällä turvallisia suunnittelumalleja jokaiselle osa-alueelle – varsinkin, jos rakentaa julkisia rajapintoja. Merkittävä nosto tästä esityksestä liittyy suhteellisen tuoreeseen Log4Shell-haavoittuvuuteen: lokien kirjoittaminen tulisi nähdä erillisenä järjestelmänä ja näin ollen käsitellä sellaisena. Esitys kehotti muun muassa pohtimaan, mitkä kaikki ohjelmistosi osat ovat todellisuudessa erillisiä ja mahdollisesti haavoittuvaisia järjestelmiä.

Muita kohokohtia:

  • JavaScriptin tulevaisuudessa palvelimen ja asiakaspuolen renderöinnin välinen kuilu pyritään kuromaan umpeen jättämällä mahdollisimman vähän JavaScriptiä loppukäyttäjän suoritettavaksi. (JavaScript frameworks of tomorrow, Juho Vepsäläinen.)
  • Jokaisella on velvollisuus testata, vaikka tiimillä olisikin nimetty testaaja. Testaajat voivat löytää ainutlaatuisia näkökulmia tutkimuksen avulla, mutta 77 % tuotannon häiriöistä voidaan havaita yksikkötesteillä. (Let’s do a Thing and Call it Foo, Maaret Pyhäjärvi.)
  • Muilla aloilla käytettävien ratkaisujen kokeileminen saattaa jopa onnistua, kuten Supermetrics oppi lainattuaan mallin autentikoinnin tekevästä keskuspalvelimesta MMORPG-videopeleistä. (Journeying towards hybridization across clouds and regions, Duleepa Wijayawardhana.)

Aivan kuten muiden kokemuksista oppiminen on sinulle tärkeää, myös muiden on yhtä arvokasta kuulla sinun kokemuksistasi. Älä pelkää jakaa tietämystäsi ja yritä saada aikaa tiimisi kalenterista, jotta voitte jakaa ajatuksianne mistä tahansa aiheesta. Riman asettaminen matalalle on tärkeää; ajatus, joka vaikuttaa sinusta satunnaiselta, voi olla vain jollekulle toiselle suuri oivallus.

 

Ajaton inspiraatio

Tom Coolsin avauspuhe Learning Through Tinkering oli matka, jossa oppimisen prosessin käytiin läpi tekemällä, ja se kehotti kaikkia olemaan tietoisia siitä, mitä he oppivat ja miten. Monissa tilanteissa on arvokasta olla tietoinen ”proksimaalisen kehityksen vyöhykkeestä”: tietoalueesta, jolle oppija pääsee ohjattuna. Tämä on arvokas ajatus muistaa paitsi itsellesi myös tiimillesi, varsinkin jos satut olemaan johtaja: tiimisi rajojen ymmärtäminen voi auttaa sinua auttamaan toisiasi eteenpäin. Lisäksi on liian helppoa kompastua kaikkiin mahdollisuuksiin, jotka kohtaavat polkusi. Siksi on tärkeää valita yksi saavutettavissa oleva tavoite kerrallaan ja olla tietoinen oppimisen tavoitteista.

Epäilemättä jokainen meistä ammatinharjoittajista on kokenut, että opittavien asioiden määrälle ei näy loppua. Jopa itse konferenssi tarjosi liikaa yhdelle ihmiselle täysin käsitettäväksi. Nate Schuttan päätöspuhe Thinking Architecturally toimi lempeänä muistutuksena siitä, että aina ei ole tarve ratsastaa teknologian aallonharjalla. Teknologiat tulevat ja menevät aaltoina, jotka tuppaavat noudattamaan kaavoja pitkällä aikavälillä, joten mikään tieto ei ole koskaan täysin vanhentunutta. Sen sijaan tulee olla strateginen sen suhteen, mihin huomion kohdentaa, sillä kukaan meistä ei voi olla edes yhden aiheen täydellisiä tietäjiä. Tärkeintä on olla ennakkoluuloton ja haalia laaja-alaisesti tietoa monista asioista sekä syvempää tietoa kapeammin määritellyltä alueelta – eli olla ”T-kirjaimen muotoinen generalisti”.

(Lisäksi avauspuheenvuorossa esiteltiin koko konferenssin henkilökohtainen suosikkikohokohtani, Teachable Machine. Se tekee koneoppimisen käytöstä niin helppoa, että on melkein hölmöä olla rakentamatta heti jotain sen avulla. Todella inspiroivaa!)

 

Haasta itseäsi tänään

Kaiken kaikkiaan konferenssi oli ehdottomasti menestys, ja se piti lupauksensa olla kehittäjiä varten. Jokaisella esityksellä oli paljon tarjottavaa, ja voi olla vaikeaa yrittää valita, mitä ottaa mukaansa kaikkien ideoiden joukosta. Pidä siis mielessä aloituspuheessa esitetyt neuvot: älä liioittele, on täysin ookoo valita vain yksi aihe, josta haluat oppia lisää, ja aloittaa siitä. Pidä mielessä myös proksimaalisen kehityksen vyöhyke: et tiedä mitä et tiedä, joten askel taaksepäin voi auttaa sinua ottamaan kaksi askelta eteenpäin.

Itselleni koneoppiminen on yleensä vaikeasti ymmärrettävä aihe. Olen muusikko, ja minulla oli projekti-idea, että voisin ohjelmoida rumpukoneen ymmärtämään käsieleitä. Esimerkiksi avoimen käden näyttäminen tarkoittaisi, että soiton tulee loppua. Luovuin projektista tajuttuani, ettei osaamisena koneoppimisen alueella ollut riittävän hyvällä tasolla. Nyt kun tiedän, että Teachable Machine on olemassa, projekti-idea nousi uudelleen esille, koska vaikea osa ideasta on selvitetty.

Jos osallistuit, olemme kiinnostuneita kuulemaan, mistä aiheista olet päättänyt oppia enemmän. Vaikka et osallistunutkaan tai et kokenut mitään esitellyistä aiheista juuri sinulle oikeaksi, olet varmasti törmännyt johonkin mielenkiintoiseen asiaan, jonka opettelemista olet lykännyt. Pyydämme sinua tekemään tietoisen valinnan, että aloitat nyt!

Tiedon puoliintumisaika voi olla lyhyt, mutta oppiminen tuo mukanaan viisautta ja kokemusta, jotka pysyvät matkassasi koko eliniän.

Hyvää oppimista ja nähdään fooConf 2024 -tapahtumassa!

Tietoja kirjoittajasta: Andy Valjakka on full stack -kehittäjä ja tuleva arkkitehti, joka liittyi Codentoon vuonna 2022. Andy aloitti uransa vuonna 2018 tarttumalla monimutkaisiin haasteisiin käyttämällä systemaattista lähestymistapaa, mikä johti hänen pro gradu -tutkielmaan käyttöliittymäkehysten vaihtamisesta 2019. Nykyään hän on sertifioitu Professional Google Cloud Architect, jonka erikoisalaa on löytää ne palapelin palat, joiden avulla mitä tahansa saa sopimaan yhteen.

Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 7 – Yhteisö ja empatia

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan

Osa 7 – Yhteisö ja empatia

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Eniten aineistossani nousevat esille yhteisöllisyyden ja empaattisuuden teemat. Tämä tuli itselleni jopa hienoisena yllätyksenä, mutta eihän se mikään ihme lopulta ole. Me olemme sosiaalisia eläimiä ja työelämä ei ole erillistä “oikeasta” elämästä itsestään, joten miksi työpaikalla yhteinen tekeminen sekä sidokset muihin ihmisiin eivät olisi tärkeitä.

 

Korona-aika

Viimeiset pari vuotta ollaan eletty enemmän tai vähemmän eristyksissä ystävistä, tuntemattomista, työkavereista sekä jopa perheenjäsenistä. Täten kaipaus yhteen muiden kanssa voi nousta hieman introvertimmallekin henkilölle motivaatiolistan kärkeen.

Voidaanko jopa olettaa yhteisöllisyyden riemuvoiton analyysissani johtuvan tästä viime vuosien hyvin epätavallisesta globaalista tilanteesta? Ehkä. Vähintäänkin kuulostaa todennäköiseltä, että se on vaikuttanut asiaan. En kuitenkaan laskisi jokaista pelimerkkiäni sinne punaiselle, jos kyseinen väri tarkoittaisi, että yhteisöllisyys ja ihmiseltä ihmiselle kommunikoinnin tärkeys laskisi ihan erityisesti ilman pandemian vaikutusta.

 

Merkityksellisyys

Taasko siitä pitää puhua? No pitää. Vaikka työskentelyn voi näkökulmasta riippuen nähdä täysin myös rahan tekemisen välineenä, yleisesti ottaen kaipaamme kuitenkin jonkinlaista yhteyttä muihin ihmisiin. Työpaikka taas tuuppaa olemaan ympäristö, jossa vietämme suuren osan päivästämme, joten on ymmärrettävää haluta sen olevan miellyttävä.

Miellyttävyys muodostuu todennäköisesti muun muassa turvallisesta ilmapiiristä, kuulumisen tunteesta, yhteisistä mielenkiinnon kohteista sekä vastaavista asioista. Kuuluminen ja yhteiset päämäärät luovat myös merkitystä, joka on ihmiselle hyvin tärkeää. Merkityksen tunne on pidemmällä aikavälillä myös yritykselle hyödyllistä, kun yhteisen päämäärän eteen ponnistellaan todennäköisesti enemmän ja tämä ponnistelu aiheuttaa pienempää henkistä kuormaa.

 

Empatia ja bisnes

Hiljattain pidetyssä Nextgencloud-webinaarissamme käytiin läpi digitaalisen maailman kilpailukyvyn teemaa. Tärkeäksi seikaksi kilpailuedun saavuttamiseen keskustelussa nousi psykologisen turvallisuuden kulttuuri, mikä johtaa siihen, että ongelmia voidaan nostaa esille ja täten myös ratkaista oikeilla työkaluilla.

Jos ihmisten oletetaan toimivan kylmän rationaalisesti, ei tällaiseen kulttuuriin todennäköisesti päästä. Oikeat keinot tällaiseen firman tulosta sekä työntekijää hyödyttävään kulttuuriin löytyvät muun muassa kuuntelemisen ja läsnäolon taidoista.

 

Yhteenveto

Kuten ylempänä kirjoittelin, hienoisena yllätyksenä tärkeimmäksi tekijäksi noussut empatian ja yhteisön kategoria ei todellisuudessa olekaan niin yllätyksellinen. Omassa kuplassani olen alkanut havaitsemaan työelämän aidon inhimillistämisen ajatusmaailmaa yhä enenevissä määrin, mikä lämmittää nihilismin kylmettänyttä sydäntäni. Ehkä työelämässä onkin toivoa!

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:

Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 6 – Ammattitaito organisaatiossa

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan

Osa 6 – Ammattitaito organisaatiossa

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Aiemmassa postauksessa käsittelemäni oman ammattitaidon ylläpitämisen ja kasvattamisen lisäksi on positiivista, jos ympärillä on osaavia ihmisiä. Näin osaaminen ja ammattitaito kehittyvät yhdessä asioita pohtiessa, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia. Sanotaankin, että ryhmä on enemmän kuin jäsentensä summa. Tätä sanontaa voi soveltaa myös IT-alalla.

Analyysissani työnantajalle tärkeistä ominaisuuksista, ammattitaito organisaatiossa osoittautui tulkintani mukaan erilliseksi kategoriaksi, joka oli neljänneksi tärkein kuudesta. Se pitää sisällään tiimin osaamista, esihenkilön osaamista ja henkilöstön kuuntelemisen taitoa.

 

Tiimityö ja sosiaaliset taidot

Tiimin osaamisen voi käsittää ainakin kahdella eri tavalla. Joku saattaisi tehdä eroa pehmeiden ja kovien taitojen välillä, minä teen eroa erilaisten taitojen välillä, koska “pehmeät” taidot ovat taitoja siinä missä muutkin.

Toisten huomioon ottaminen ja vuorovaikutustaidot ovat välillä kovaakin työtä, jossa onnistuessaan tiimin jäsenet luovat sitä aiemminkin mainitsemaani psykologista turvallisuutta, joka taas on avainasemassa asiantuntijaorganisaation menestyksessä. Huomaavaisuus on täten tärkeä menestystekijä organisaatiossa.

 

Tekninen osaaminen ympärillä

Teknisiä ammattilaisia kiinnostaa myös muiden osaaminen. Ympäristö työskentelyyn on kiinnostava, kun ympärillä osataan jotain, mitä ei itse osaa. Tämä ei vaadi firmaan sulatusuunia, josta syöksyy pihalle saman aihepiirin guruja toisensa perään, vaan erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.

Junior-koodarilla voi aivan yhtä hyvin olla seniorille uusia ja mielenkiintoisia hilavitkuttimia opetettavaksi, katseleehan hän kenttää aivan tuorein silmin. Tässäkin tuon lukijan kyllästymiseen asti esille ilmapiirin ja turvallisuuden tunteen tärkeyttä, jotta mietteitä ja asioita voi oikeasti myös jakaa.

 

Esihenkilö ja kuuntelemisen taito

Kuunteleminen – tai vähintäänkin sen näytteleminen – on helppoa. Kuunteleminen ja ajatuksen todellinen sisäistäminen taas osoittautuu kerta kerran jälkeen vaikeaksi. On täten itsessään taitavuuden osoitus osata kuunnella ihmistä ja tehdä tekoja sen perusteella. Tärkeä taito varsinkin esihenkilölle. Yksi teema organisaation ammattitaidon kategoriassa onkin esihenkilön osaaminen, kun taas toinen oli henkilöstön kuuleminen.

Myös abstraktimmalla organisaation tasolla henkilöstön kuuleminen on osaamista. Tämä on se kohta, kun kompastun omaan sukkeluuteeni, koska aloituspostauksessa luetellut kategoriani osaamisen, empatian ja yhteisön sekä prosessien suhteen sekoittuvat aihetta pohdiskellessa. Kritiikkinä omalle “tutkimus”työlleni voitaneen siis jo tässä vaiheessa kertoa, että muodostamaani kategorisointia ei kannata ottaa lopullisena totuutena. Onneksi lopullisen totuuden löytäminen onkin näissä vuodatuksissa toissijaista ajatusten herättämisen jälkeen.

 

Yhteenveto

Ammattitaitoa on monenlaista ja näistä koostuva ainutlaatuinen möykky luo kyvykkyydet menestykseen. Toiset näpyttävät kaunista koodia gebardin nopeudella, kun taas toiset osaavat kertoa asiakkaalle ja muille tärkeille tahoille, kuin kaunista se koodi oikeasti onkaan ja kuinka hyödyllistä se on juuri sinulle. Toiset taas osaavat ymmärtää erilaisia näkökulmia, taitavat kunnioittavan vuorovaikutuksen tavat ja pitävät näin koko katraan kasassa. Otetaan jatkossakin huomioon, kuinka tärkeää erilaiset taustat ja osaamiset ovat organisaatiolle.

 

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:

Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 5 – Osaaminen ja työtehtävät

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan

Osa 5 – Osaaminen ja työtehtävät

 

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Tee työtä, jolla on merkitys. Kuulostaako kliseiseltä? Sitä se ehkä alkaa ollakin, mutta asian tärkeyttä ei silti voi unohtaa. Tärkeitä työnantajan ominaisuuksia tarkastelevassa analyysissani Osaaminen ja työtehtävät -kategorian vastauksissa tiivistyy teknisen ammattilaisen halu olla hyödyksi sekä kehittyä tarpeeksi haastavien pulmien parissa.

Itse asiassa, työtehtävien haastavuus ja mielenkiintoisuus nousee niukasti yksittäisenä mainintana tärkeimmäksi seikaksi työnantajan tarjonnassa, vaikka osaamisen ja työtehtävien kategoria kokonaisuutena jääkin kuudesta isommasta kategoriasta toisiksi suurimmaksi. On täten selvää, että ei ole ollenkaan toisarvoista pohtia, mitä työtehtäviä palkkaa vastaan tehdään, vaan mitä kummallisimpiin himmeleihin ja hilavitkuttimiin käsiksi pääseminen voi hyvin olla kynnyskysymys työpaikan valinnassa.

 

Merkitystä hakemassa

Merkitys työpäiviin voi siis muodostua jo ihan vaan siitä, että pääsee käyttämään osaamiaan taitoja erinäisten vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Merkityksen käsitettä ei välttämättä tarvitse tarkastella korkeamman voiman suunnitelmana tai elämän tarkoituksen löytämisen kautta, vaan se voi hyvin rakentua lyhyessä hetkessä yksittäisen onnistumisen seurauksena. En kuitenkaan sano, etteikö merkitystä voisi (työ)elämässä löytää myös ylevämmältä tasolta.

Kiinnostavat sekä merkitykselliset työtehtävät tarkoittavat useassa tapauksessa myös konkreettista auttamista. Usealle osaajalle on tärkeää, että tehty ratkaisu palvelee jotain ihmistä tai ihmisryhmää konkreettisessa ongelmassa. Mieluiten vielä mahdollisimman käänteentekevässä sellaisessa. Eli vaikka koodaaminen on yleisesti ottaen pirun hauskaa hommaa, toivotaan siitä erottuvan myös oikeaa hyötyä.

 

Kehittyminen osaamisessa

Oikeiden ongelmien ratkomisen lisäksi ammattitaidon kehittyminen on tärkeää. Aineiston perusteella tekniselle ammattilaiselle paikallaan junnaaminen on usein epämiellyttävä tilanne, kun taas uusien asioiden opettelu on tavattoman mielekästä.

Osaamista voi kehittää monella tavalla. Näitä ovat muun muassa kurssit verkossa, kurssit omissa opinnoissa, sertifikaatit, firman sisäiset projektit, sparraaminen kollegoiden kanssa ja luonnollisesti ihan oman työn kautta tapahtuva oppiminen. Organisaation tulisi pystyä tarjoamaan tasapainoinen paketti esimerkiksi näistä palasista rakenneltuna, tarpeeksi – mutta ei liiaksi – valmiiksi pureskeltuna.

Tässä kauniissa pakkauksessa on tietysti muistettava psykologisen turvallisuuden aspekti. Vaikka uuden oppimiseen vaaditaan (ja usein myös osaajan puolesta toivotaan) sopivasti haastetta, ei kylmään veteen uimasille heittämällä aina päästä optimaaliseen oppimistulokseen. Paras lopputulos tulee tukemalla emotionaalisesti sekä tarjoamalla tarpeeksi tietoa sekä tukea samalla, kun haasteiden taso on optimaalinen. Ei aina helppo yhtälö, mutta priorisoituna varmasti kaikkien toteutettavissa!

 

Yhteenveto

Työtehtävien mielekkyys on jopa itsestäänselvyys, varsinkin kun asiaa on nyt hieman jongleerannut synapsien välillä. Välillä se saattaa tosin unohtua tai tulla ylenkatsotuksi, vaikka kyse onkin hyvin yksinkertaisesta asiasta. Osaajat eivät kuitenkaan pidä asiaa itsestäänselvyytenä. Jos se olisi mietteissä jo etukäteen, ei asiasta tarvitsisi mainita keskustelussa erikseen.

Siinä, missä teknologia- ja asiakasvalinnat ovat tärkeitä strategian ja liiketoiminnan kannalta, ei saa unohtaa nykyisiä ja potentiaalisia työntekijöitä. Osaajien mahdollisimman suuri osallistaminen näihin prosesseihin ei siis varmasti mene hukkaan!

 

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:

Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 4 – Prosessit ja organisaatio

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan

Osa 4 – Prosessit ja organisaatio

 

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Tietotyöläiselle aivot ovat tärkein yksittäinen elin ihmiskehossa, joten hyvin toimivassa organisaatiossa kyseisen ajatusmyllyn optimaalista kyvykkyyttä tulee pitää yllä mahdollisimman menestyksekkäästi. Yksi tapa kyseisen kilpailuedun saavuttamiseen on tehdä prosesseista, työskentelyn tavoista ja muun muassa työvälineistä mahdollisimman toimivia. Vaikkakin prosessit ja organisaatio -kategoria oli analyysissani kuudesta kategoriasta toisiksi vähiten esille nouseva IT-alan osaajien mielessä, on se silti tärkeä aihe käsiteltäväksi.

 

Mitä ihmeen prosesseja?

Tiedän ottaneeni riskin, että menetän yhden teistä kuudesta lukijastani, kun mainitsin sanan prosessi. Pahennan tilannetta vielä määritelmällä. Wikipedia määrittelee sanan seuraavanlaisesti: “Prosessi on suoritettavien toimenpiteiden sarja, joka tuottaa määritellyn lopputuloksen”. Ensimmäisenä tulee mieleen, että eikös algoritmit ole jossain määrin osa prosessin määritelmää, jolloin ohjelmistokehittäjälle prosessien tulisi olla sydämen asia.

Todistetusti näin ei kuitenkaan aina ole, joten aihe vaatii selvennystä. Tärkeä ero tässä lienee softan ja ihmisten välisten suhteiden välillä. Prosessit ja algoritmit ovat siis kaivattuja hyvin toimivassa softassa, mutta vuorovaikutusta ei aina voi redusoida osiensa summaksi. Tähän(kin) on tietysti myös jylläämässä koneoppimisalgoritmeja, jotka ovat päässeet melko pitkälle aiheessa, mutta ainakaan vielä ei käsittääkseni HR-osastoa voida ohjelmistorobotilla korvata.

 

Prosessit oikeassa paikassa

Prosessien tulee siis löytyä organisaatiosta oikealta paikalta. Yleisesti ottaen työntekijät arvostavat, kun hommat toimii, joten vaivattomat lomakkeet ja oikea-aikaiset kyselyt ovat toimivia prosesseja. Kun kaadat kulta katriinat sylin lisäksi tietokoneen päälle ja sinun tulee saada pikaisesti sormien alle näpyteltävää, on onni, jos tämä tapahtuu intuitiivisesta paikasta löytyvällä miellyttävällä lomakkeella. Vielä kun sinun ei tarvitsisi odottaa lomakkeen täyttöä varten esihenkilösi hyväksyntää sähköpostitse neljää päivää, tämähän kuulostaa toimivalta prosessilta!

 

Prosessit väärässä paikassa

Entäs sitten ne puhutut vääränlaiset prosessit? Ne löytyvät sieltä, missä asia hoituisi normaalilla vuorovaikutuskyvykkyydellä ja taidolla ottaa toisen tunnetila huomioon. Sieltä, missä prosessi on vängätty väkipakolla paikalleen prosessin luonnin ilosta ja vuorovaikutuksen asemesta.

Esimerkiksi jos työntekijän motivaatiota ja tunnetilaa mitataan monivaiheisella kyselyllä, ollaan mahdollisesti menty hieman metsän puolelle, jos saman asian voisi tehdä monivivahteisemmin lyhyen keskustelun keinoin. Henkilöstökyselylle on tietysti paikkansa, mutta kaiken ei tarvitse olla numeerisesti mitattavassa muodossa, vaan laadullisilla ja informaaleilla keskusteluilla päästään usein parempaan tulokseen. Näiden järjestämisessä jonkinlainen prosessi on taas hyvästä, jotta keskustelut tulevat varmasti pidettyä!

 

Prosessit ja toimintatavat hygianiatekijänä?

Kirjoittelin aiemmassa postauksessani palkan olevan näkemykseni mukaan useassa tapauksessa ns. hygieniatekijä, jolloin sen puute herättää negatiivista tunnetilaa/mielikuvaa, mutta sen sopiva taso ei herätä erityisen positiivisia tunteita. Prosessien toimiminen organisaatiossa osuu tähän samaan ajatusmalliin, mikä varmasti selittää, miksi se kategoriana nousi myös suhteellisen vähän esille.

Jos jokin ei organisaatiossa toimi, se huomataan työntekijöiden toimesta usein hyvin rivakasti. Jos taas hommat rullaavat, kuten on luvattu tai oletettu, päivät etenevät normaaliin tapaan.

 

Yhteenveto

Prosessit voivat tehdä organisaation toiminnasta parhaimmillaan tehokasta ja kivaa. Väärässä paikassa löytyessään ne taas hiertävät, kun muun muassa työelämän kaivattu inhimillinen ulottuvuus jää toteutumatta paikoissa, joissa se voisi toteutua. Johtamistyössä on täten hyvä ymmärtää tämä suhde ja vaikka kuinka tekisi mieli tehdä kaikesta tehokasta, ikään kuin tietokonemaisen automatisoitua, eihän unohdeta ihmettelyn ja päämäärättömyyden kauneutta?

 

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:

Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 3 – Autonomia ja jousto

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan

Osa 3 – Autonomia ja jousto

 

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Me tietotyötä tekevät olemme työelämässä usein niin onnellisessa asemassa, että voimme vaikuttaa työaikoihimme ja -tapoihimme itse. Allekirjoittanut esimerkiksi saattaa käydä kesken aurinkoisen työpäivän polkemassa keskuspuistossa maastopyörällä, jos vain aikataulussa ei ole mitään sovittua ja työt voi tehdä loppuun illemmalla. Tämä on vain yksi esimerkki etuoikeutetusta asemasta, jossa voin tiettyjen raamien puitteissa määritellä itse, milloin olen tehnyt tarpeeksi töitä ja milloin minun taas pitää istua naama kiinni ruudussa.

 

Toimistolle väkisin?

Erinäisissä sosiaalisissa medioissa on “koronanjälkeisessä” ajassa puhuttu taantumuksesta takaisin aiempiin tapoihin, kun työntekijöitä on hyvin painokkaasti kehoitettu (lue: pakotettu) toimistolle vain, koska näin on aina toimittu. Ikään kuin korona-ajasta ei olisi opittu mitään ja kaikki opit hybridi- ja etätyöstä olisi huuhdottu alas posliinista pintaa pitkin. Tämä on negatiivinen esimerkki autonomian ja jouston toteutumisesta, vaikka on tietysti ymmärrettävä varsinkin suurempien organisaatioiden suhteen, että jonkinlaisia linjauksia on tehtävä ja pohdittava myös, ettei osa työntekijöistä joudu huonompaan asemaan työn luonteen vuoksi.

 

Yhteisöllisyys

Yksi tärkeä seikka toimistolla käymisessä on tietysti yhteisöllisyys, joka itse asiassa hipoo taas toista kategoriaani, yhteisöä ja empatiaa. Voidaanko täten selkeä toimistolla käymisen linjaus perustella yhteisöllisyyden edistämisellä? Onko sinulla hauskaa yhdessä, kun sinulla käsketään olevan hauskaa yhdessä? Voi olla, mutta todennäköisesti ei ole.

Yhteisöllisyys rakentuu omaehtoisesta yhdessäolosta ja mahdollistamisesta. Kun luodaan puitteet mielekkääseen toimistolle saapumiseen ja siellä oleiluun, kyllä sielläkin alkaa ihmisiä näkymään, ja jopa vielä ihan oman ajatus- ja päätöksentekotyönsä kautta! Asiat eivät tietenkään ole näin yksinkertaisia todellisuudessa, mutta sallinette pienen verbaalisen tökkäyksen vanhoja ajatusmaailmoja kohtaan.

 

Luottamus

Pohjimmiltaan autonomian ja joustojen mahdollistaminen lähtee ihmiskuvasta. Esimerkiksi, oletetaanko työntekijän lähtökohtaisesti tekevän, mitä ollaan sovittu ja siinä ajassa, josta on ollut puhe. Oletetaanko ihmisen siis olevan lähtökohtaisesti luotettava ja tehokas myös ilman valvontaa? Luottamuksen kautta voidaan olettaa sisäisen motivaation kasvavan, kun vastuu tekemisestä on itsellä, eikä kukaan määrää asioiden tekemisen tapaa.

 

Vastuu

Luottamuksen vastapainona työntekijän kontolle jää vastuuta, verrattuna vahvaan valvonnan kulttuuriin. Tämä on joissain tilanteissa myös rankkaa, kun itse tarkemmin määriteltyjen työtehtävien lisäksi työntekijän päivään kuuluu niin kutsuttua metatyötä, eli valmistelevaa työtä, jotta itse työn voi tehdä hyvin. Kukaan ei enää kerro missä olla, miten olla, mitä tehdä ja miltä näyttää. Se pitää pohtia itse. Muun muassa priorisointi on lopulta pahimmillaan hyvin vaikea ja kuluttava työtehtävä.

Kuten ylempänä mainitsin, luottamus ja vastuu lisäävät sisäistä motivaatiota autonomian kokemuksen kautta, mutta johtajille suunnattuja työtehtäviä valuu hieman lisää tietotyöläisen arkeen. Tietotyö on täten aina tasapainottelua optimaalisen vastuun suhteen.

 

Esihenkilötyö

Aihe ulottaa myös toista kategoriaani ainakin hieman reunaan. Ammattitaito organisaatiossa -kategoriassa yksi alikategoria on esihenkilöiden osaaminen. Esihenkilöiden tulee autonomiaa ja joustoja mahdollistaakseen omaksua positio, jossa he osaavat keskustella syvemmin johdettavien kanssa ja toimia enemmänkin mahdollistajana, kuin työn tekemisen ohjaajana. Tämä ei ole helppoa.

 

Yhteenveto

Autonomia ja jousto oli muuten kolmanneksi eniten esille noussut kategoria, kun pohditaan tärkeitä tekijöitä työpaikalla ohjelmistoalan ammattilaisilla. Se taistelee melko samankaltaisissa lukemissa muiden kärkikastin asioiden kanssa ja on täten hyvin tärkeä osa työpaikkakulttuuria tietotyössä. Ainakin ohjelmistokehityksen ja siihen liittyvien työtehtävien osa-alueilla autonomian ja jouston mahdollistaminen on tullut jäädäkseen niillä työpaikoilla, jotka haluavat parhaista tekijöistä kilpailla.

 

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:

Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 2 – Palkkaus

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 2 – Palkkaus

 

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Ensimmäisessä postauksessa esittelemässäni analyysiasetelmassa enemmän tai vähemmän yllättävästi palkkaus oli vähiten vastauksissa esiin noussut kategoria. Saman ilmiön voi huomata esimerkiksi myös informaalissa keskustelussa kaveriporukassa tai sosiaalisen median alustoilla. Millenniaalien ajatus- ja vaikuttamistyön johdolla muun muassa työtehtävien merkityksellisyys on muodostunut yhdeksi tärkeimmistä osa-alueista, jättäen puhtaan materiaaliset seikat taakseen.

 

Onko palkka merkityksetön tekijä nykytyöelämässä?

Voidaanko yllä olevasta olettaa palkan olevan täysin irrelevantti seikka työantajan valinnassa? Ei missään nimessä. Epätieteellisestä tutkimuksestani on luonnollisesti otettava huomioon, että vaikka palkkaan liittyviä vastauksia tuli lukumääräisesti vähiten, taistelee se itsessään luokittelussani kokonaisia useasta vastauksesta koottuja kategorioita vastaan. Yksittäisenä tarkkaan rajattuna teemana, verrattuna vaikkapa itseohjautuvuuteen tai tiimityön toimivuuteen, nousi se esille kohtuullisissa määrin.

Samoin on otettava huomioon kysymyksenasettelu, jossa kysytään kaikkein tärkeimpiä osa-alueita työnantajan tarjoomassa, mikä ei tuo esille kaikkia olettamuksia hyvästä työpaikasta. Useassa tapauksessa voidaan sen olettaa siis olevan itsestäänselvyys.

Näihin seikkoihin nähden ja peilaten merkityksen korostamiseen nykyisen työelämän yleisessä puhetavassa, mainittiin palkka jopa yllättävän monesti.

 

Palkka merkityksen mahdollistajana

Palkka on mielestäni usein nähtävissä eräänlaisena hygieniatekijänä. Sen oletetaan olevan tarpeeksi korkea, jotta voi keskittyä tavoittelemaan niitä tärkeämpiä asioita (työ)elämässä, mutta se ei tuo suurta lisäarvoa useimmille, ellei määrä oletettuun mediaaniin/keskiarvoon ole erityisen korkea. Täten, palkan ollessa liian pieni, nähdään se negatiivisena asiana, mutta sen ollessa juuri tarpeeksi suuri, ei lisäarvoa työnantajamielikuvassa nähdä syntyvän.

 

Työtä vain palkkaa varten?

Yksi huomionarvoinen seikka on myös eräänlaisena antiteesinä merkityspuheelle syntynyt näkemys siitä, että töissä käydään vain palkan vuoksi ja työsuhde nähdään täysin välineellisenä taloudellisen pääoman kerryttämisen keinona. Tällöin merkitys elämässä löytyy usein jostain muualta, kuten perheen, vapaa-ajan sekä harrastusten parista.

Kuitenkin, ihmisotukset ovat sen verran mutkikasta sakkia, että ideaalissa työn merkityksellisyyden skenaariossa ihminen löytää usein merkitystä muualtakin, kuten myös täysin taloudellisen funktion skenaariossakin työssä on varmasti merkityksellisyyden hetkiä.

Voidaan pohtia myös, onko työn tekeminen vain palkan vuoksi tosiaan heilurin keikahdus toiselle puolelle vai aina olemassa ollut tosiasia, joka on meidän sosiaalisesti rakentuvassa todellisuudessamme jäänyt unohduksiin päivittäisessä ajattelussa.

 

Yhteenveto

Vaikka palkka ei nouse työpaikan tärkeiden asioiden prioriteettilistassa yhtä usein tapetille muiden asioiden kanssa, on sen oltava vähintäänkin kohtuullisella tasolla – myös niissä vahvaa merkityksen tuntua tarjoavissa työtehtävissä. Ja osalle se on edelleen niitä tärkeimpiä asioita työpaikassa, eikä siinäkään ole mitään pahaa!

 

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:

Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 1 – Mistä kaikki sai alkunsa?

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 1 – Mistä kaikki sai alkunsa?

 

Moikka! Perttu tässä.

Työskentelen iloisessa pilviteknologiaan, ohjelmistokehitykseen ja data/AI-aihepiireihin erikoistuneessa konsulttitalossa, Codentolla. Toimenkuvaani kuuluu muun muassa meidän asiakkuuksiin sopivien osaajien löytäminen. Kaikki alalla työskentelevät ihmiset tietävät osaajien olevan välillä hieman kiven alla ja täten minunkin täytyy osata perustella, mikä meissä on niin erityistä, jotta meidän kasvumatkaamme kannattaa hypätä mukaan. 

 

Miten ymmärtäisin paremmin mikä alan osaajia työpaikassa kiehtoo?

Kaikkein helpointa tämän järkeilyn aloittaminen olisi, jos saisin isomman otoksen tietoa, jota pääsisi hieman pyörittelemään, löytäen jonkinlaisia kategorioita ja tunnuslukuja siitä, mitä meidän kanssa keskustelevat ihmiset halajavat työnantajalta. Moni taho on tietysti tätä jo tehnyt ja tämänkaltaisia raportteja olenkin kahlannut läpi, mutta jotain pitää aina saada käpistellä itsekin ja päästä leikkimään omalla aineistolla.

 

Tuumasta toimeen

Tästä ajatuksesta kiinni napaten, aloin keräilemään osaajien kanssa käymistäni keskusteluista – luonnollisesti täysin anonyymisti jo raakadatan tasolla – mietteitä tärkeistä asioista työpaikalla. Ei-niin-ihmetyksekseni mietteistä alkaa muodostua kategorioita, joihin vastauksia luokitellen taas alkaa hahmottumaan kokonaiskuva siitä, mitä tekniset ammattilaiset työnantajalta toivovat. Aurinkoisen kesäkuun päivien raikastukseksi käytin hieman aikaa painien taulukkolaskentaohjelmiston kanssa ja paloittelin pienempiä osa-alueita tai teemoja suuremmiksi kimpuiksi.

 

Kuusi kiehtovaa toivomusta työnantajien valinnassa

Muodostin kuusi kategoriaa, jotka asettuvat tärkeysjärjestykseen vastausten lukumäärän perusteella. Nämä kategoriat ovat tieteettömän (vrt. tieteellisen) tulkintani mukaan satunnaisessa järjestyksessä seuraavat:

  • Palkkaus
  • Autonomia ja jousto
  • Prosessit ja organisaatio
  • Osaaminen ja työtehtävät
  • Ammattitaito organisaatiossa
  • Yhteisö ja empatia

 

Hyppää mukaan blogikirjoitusteni sarjaan!

Seuraavissa blogipostauksissa käsittelen näitä kategorioita sekä esitän enemmän tai vähemmän sekalaisia ajatuksiani niihin liittyen. Avaan myös, mitkä kategoriat nousivat tärkeimmiksi keskusteluissa ja täten korkeimmille sijoille analyysissa. Näiden kirjallisten aivoitusten tarkoitus on ennen kaikkea herättää ajatuksia ja keskustelua. Otan siis oikein mielelläni vastaan kritiikkiä, ajatuksia, kokemuksia, kehuja ja vastaväitteitä.

Osaatko arvata, mikä nousi osaajien keskuudessa tärkeimmäksi kategoriaksi? 

 

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:

Cloud Digital Leader -sertifikaatti – miksi ja miten?

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Cloud Digital Leader -sertifikaatti – miksi ja miten?

Kirjoittaja: Anthony Gyursanszky, toimitusjohtaja, Codento

 

Esipuhe

Koska meidän Codenton tekniset konsulttimme ovat olleet kiireisiä Google Cloud -sertifikaattien suorittamisessa, minä ja enemmän kaupalliset kollegani olemme yrittäneet pysyä tahdissa käymällä Googlen myyntikurssit (nämä vaaditaan  yritystason kumppanistatuksen saavuttamiseksi) ja opiskelemalla perusasiat Courseran Google Cloud -peruskurssien avulla. Vaikka jälkimmäisten kurssien tekniset labrat olivatkin mielenkiintoisia ja konkreettisia, niitä ei niinkään tarvita omissa tehtävissämme.

Näistä näkökulmasta heräsikin kysymys: mikä on oikea tapa hankkia riittävästi tietoa pilviteknologiasta ja digitaalisesta transformaatiosta liiketoiminnan näkökulmasta sekä oppia uusimmat Google Cloud -tuotteet ja tiekartat?

Olenkin viime aikoina huomioinut, että monet kollegani muissa ekosysteemiyrityksissä ovat suorittaneet Googlen Cloud Digital Leader -sertifikaatin. Uteliaisuuteni heräsi: olisiko tämä sertifikaatti hyödyllinen myös minulle?

 

Miksi ylipäätään vaivautua?

Googlen sanoin ”Cloud Digital Leader on lähtötason sertifiointikoe, ja sertifioitu voi osoittaa Google Cloud -ydintuotteiden ja -palveluiden ominaisuudet ja niiden hyödyn organisaatioille. Cloud Digital Leader voi myös kuvata yleisiä yrityskäyttötapauksia ja kuinka pilviratkaisut tukevat yritystä.”

Oletin aiemmin, että tämä sertifikaatti kattaa sekä Google Cloudin että Google Workspacen ja erityisesti miten kulttuurinen muutos johdetaan Workspace-alueella, mutta tämä oletus osoittautui täysin vääräksi. Workspacea ei käsitellä, kyse on pelkästään Google Cloudista. Tämä oli hyvä uutinen minulle, sillä vaikka olemmekin tyytyväisiä Workspacen käyttäjiä Condetolla, konsultointiliiketoimintamme perustuu yksinomaan Google Cludiin.

Mitä  sertifikaatti sitten kattaa? Kuvailisin sisältöä seuraavasti:

  • Pilviteknologian perusteet ja mahdollisuudet organisaatioille
  • Erilaiset datahaasteet ja -mahdollisuudet sekä miten pilvi ja Google Cloud voivat olla avuksi, huomioiden myös koneoppiminen ja tekoäly
  • Erilaisia ​​polkuja  organisaatioiden pilvisiirtymään ja miten Google Cloudia voidaan hyödyntää sovellusten modernisoinnissa
  • Kuinka suunnitella, ajaa ja optimoida pilvi pääasiassa liiketoiminnan ja vaatimustenmukaisuuden näkökulmasta

Mikäli nämä aiheet ovat sinulle tärkeitä ja haluat ottaa vastaan ​​sertifiointihaasteen, Cloud Digital Leader on sinua varten.

Kuinka valmistautua testiin?

Kun etenin sertifikaattimatkassani sain tietää, että Google tarjoaa ilmaisia ​​koulutusmoduuleja kumppaneille. Kumppanien tekninen koulutussisältö on saatavilla kumppaneille Google Cloud Skills Boost for Partners -palvelussa. Mikäli et ole Google Cloud -kumppani, sama koulutus on saatavilla myös ilmaiseksi täältä.

Koulutusmoduulit ovat korkealaatuisia, erittäin selkeitä ja helppoja seurata. Jokaisessa neljässä moduulissa on kalvopaketti, jossa kussakin on noin 70 kalvoa. Tekstin ja tiedon määrä kalvoa kohden on pieni, eikä niiden läpikäyminen vie montaa minuuttia.

Varsinaiset koulutusvideot voi katsoa läpi kaksinkertaisella nopeudella, ja jokaisen osion jälkeen on vastattava 80 %:n oikein. Toisin kuin varsinaisessa sertifiointitestissä, kysymykset osoittautuivat hieman vaikeammiksi, koska vastaan tuli myös monivalintakysymyksiä.

Kokemukseni mukaan koulutuksen läpikäymiseen ja varsinaisen sertifikaatin suorittamiseen menee noin 4-6 tuntia. Tämä on siis hyvin erilainen vaatimustasoltaan kuin tekniset sertifikaatit, joissa on kyse viikkojen ponnisteluista ja tarvittavista kattavista esitiedoista.

 

Kuinka rekisteröityä kokeeseen?

Helpoin tapa suorittaa sertifikaatti on varata verkossa valvottu testi Webasessorin kautta. Hinta on 99 USD plus ALV, joka tulee maksaa etukäteen. Etätesteille on tarjolla runsaasti aikoja 15 minuutin välein käytännössä kaikkina arkipäivinä. Ja kyllä, jos mietit, aikavälit esitetään paikallisessa ajassasi, vaikka sitä ei mainitatkaan.

Kuinka suorittaa online-testi? Ennen koetta on muutama asia varmistettava:

  • Työskentelyhuone, jossa voit työskennellä yksityisesti
  • Pöytä oltava kohtuu tyhjä
  • Henkilöllisyystodistus saatavilla
  • Sinun on asennettava suojattu selain ja lähetettävä valokuvasi etukäteen (vähintään 24 tuntia)
  • Muut ohjeet kuten ilmoittautumisprosessissa

Tenttilinkki ilmestyy Webassessor-sivustolle muutama minuutti ennen suunniteltua ajankohtaa. Tämän jälkeen joudut odottamaan ensin 5-15 minuuttia aulassa ja sinut ohjataan muutaman vaiheen läpi, kuten henkilöllisyystodistuksesi näyttäminen ja huoneesi ja pöytäsi näyttäminen web-kamerallasi. Tämä osa kestää noin 5-10 minuuttia.

Kun olet ilmoittautunut kokeeseen, aikalaskuri näkyy koko kokeen ajan. Vaikka enimmäisaika on 90 minuuttia, kaikkiin 50–60 kysymykseen vastaaminen vie todennäköisesti vain noin 30 minuuttia. Kysymykset ovat melko lyhyitä ja yksinkertaisia. Vaihtoehtoja ehdotetaan neljää ja vain yksi on oikea. Jos epäröit kahden mahdollisen oikean vastauksen välillä (kuten minulle kävi muutaman kerran), voit palata niihin lopuksi. Joidenkin lähteiden mukaan riittää, että 70 prosenttiin kysymyksistä on vastattava oikein.

Kun olet lähettänyt vastauksesi, saat heti tiedon siitä läpäisitkö vai et. Tietoja arvosanoista tai oikeista/vääristä vastauksista ei kuitenkaan anneta. Google lähettää sinulle varsinaisen todistuksen muutaman arkipäivän kuluessa. Mahdollinen uusi testi voidaan ajoittaa aikaisintaan 14 päivän ajanjakson jälkeen.

 

Oliko se sen arvoista?

Cloud Digital Leader -sertifikaattia ei lasketa varsinaisesti Googlen ammattisertifikaatiksi, ja sitä ei sisällytetä yritystason kumppanistatuksiin tai spesialisaatioihin. Tämä saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa.

Oletan, että Googlella on seuraavat tavoitteet tälle sertifikaatille:

  • Tarjoaa rooliriippumattomia entry-sertifikaatteja, myös yleisille rooleille, kuten muissa ekosysteemeissä (Azure / AWS Fundamentals)
  • Tuoda Google Cloud -ekosysteemi paremmin yhteen oikeanlaisen yhteisen kielen ja näkemyksen kautta, mukaan lukien kumppanit, kehittäjät, Googlen työntekijät ja asiakkaiden päätöksentekijät
  • Kohdistaa liike-elämän ja tekniset ihmiset työskentelemään paremmin yhdessä puhumaan samaa kieltä ja ymmärtämään korkean tason käsitteitä samalla tavalla
  • Tarjota myynnin peruskoulutusta laajemmalle yleisölle, jotta myyjät voivat tuntea itsensä ”sertifioiduiksi”

Sertifiointi on voimassa kolme vuotta, mutta vaikka perusperiaatteet pätevät jatkossakin Google Cloud -tuotetuntemus vanhenee melko nopeasti.

Oliko ajankäyttö panostuksen arvoista? Minulle ehdottomasti kyllä. Kävin käytännössä läpi aineiston yhdessä iltapäivässä ja varasin serttitestin seuraavalle aamulle, joten tähän ei mennyt liikaa aikaa. Mutta koska olen jo jonkinlainen pilviveteraani ja Google Cloudin puolestapuhuja, olettaisin, että tämä olisi arvokkaampi silmien avaaja AWS/Azure-kannattajille, jotka eivät vielä ole perehtyneet Google Cloudin laajaan potentiaaliin. Peukut pystyssä myös meille kaikille Googlen ekosysteemissä oleville liiketoiminnan ammattilaisille – tämä on käytännössä pakollinen portti ekosysteemissämme työskentelemiseen.

 

Blogin kirjoittajasta:

Anthony Gyursanszky, toimitusjohtaja, liittyi Codentoon vuoden 2019 lopulla yli 30 vuoden kokemuksella IT- ja ohjelmistoalalta. Anthony on aiemmin toiminut johtotehtävissä F-Securessa, SSH:ssa, Knowit / Enderossa, Microsoft Finlandissa, Tellabsissa, Innofactorissa ja Elisassa. Gyursanszky on toiminut myös ohjelmistoyritysten hallituksissa, mukaan lukien Arc Technology ja Creanord. Anthony toimii myös arvokartoituspalveluiden johdon konsulttina. Anthonyn kokemus kattaa liikkeenjohdon, tuotehallinnan, tuotekehityksen, ohjelmistoliiketoiminnan, SaaS-liiketoiminnan, prosessihallinnan ja ohjelmistokehityksen ulkoistamisen. Ja Anthony on nyt myös sertifioitu Cloud Digital Leader.

 

Ota yhteyttä ja kysy lisää Codenton palveluista:

Sertifikaatit luovat tavoitteellisuutta

Sertifikaatit luovat tavoitteellisuutta

Author: Jari Timonen, Codento Oy

Mistä IT-alan sertifikaateista on kyse?

Henkilökohtaiset sertifikaatit tarjoavat  IT-palveluyrityksille keinon kuvata omien konsulttien osaamisen taso ja laajuus. IT-palveluiden hankkijalle sertifikaatit ainakin teoriassa takaavat, että henkilö osaa asiansa.

Sertifikaattitesti suoritetaan valvotuissa olosuhteissa ja sisältää yleensä monivalintakysymyksiä. Lisäksi markkinoilta löytyy myös tehtäväpohjaisia kokeita, jolloin vaadittu tehtävänanto tehdään vapaasti kotona tai töissä.

Sertifikaatteja on monen tasoisia erilaisille kohderyhmille. Yleensä ne ovat hierarkkisia, jolloin täysin vieraan aiheen voi aloittaa helpoimmasta päästä. Korkeimmalla tasolla ovat vaikeimmat sekä arvostetuimmat sertifikaatit.

Henkilökohtaiset sertifikaatit kuuluvat Codentolla olennaisena osana itsensä kehittämiseen. Ne ovat yksi mittari osaamisesta. Tuemme sertifikaattien suorittamista mahdollistamalla työajan käyttämistä opiskeluun sekä maksamalla kursseja ja itse tentin. Googlen valikoimasta löytyy jokaiselle oikean tasoinen ja aiheinen sertifikaatti suoritettavaksi.

Ajantasainen lista sertifikaateista löytyy Google Cloudin sivuilta.

Tavoitteellisuus keskiössä

Sertifikaattien suoritus pelkän “plakaattien” vuoksi ei ole kovin järkevä lähestymistapa. Sertifikaattien saavuttaminen pitäisi nähdä tavoitteellisena maalina, jota kohti opiskellessa tulee luettua rakenteellisesti. Tämä tarkoittaa, että itsensä kehittämisessä on jokin punainen lanka, jota noudattaa.

Tavoitteellisuus voi olla ainoastaan yhden sertifikaatin suorittaminen tai esimerkiksi suunniteltu polku kolmen eri tason läpi. Tällä tavalla itsensä kehittäminen on paljon helpompaa, kuin lukea artikkeli sieltä täältä ilman päämäärää.

Aikataulu sitoutumisen pohjana

Päämäärän asettamisen jälkeen tulee valita aikataulu kokeen suorittamiselle. Tämä vaihtelee todella paljon riippuen lähtötasosta ja suoritettavasta sertifikaatista. Jos olemassa olevaa osaamista on ennestään, lukeminen saattaa olla pelkkää kertaamista. Yleisesti ajatellen lukemiseen tulisi varata muutamia kuukausia. Pidemmällä aikavälillä opiskelusta jää enemmän muistiin ja siten opiskelusta on enemmän hyötyä.

Aika ajoin tulisi tehdä testitenttejä. Ne auttavat selvittämään, mitä kokeen osa-aluetta tulisi lukea enemmän ja mitkä alueet ovat jo hallussa. Testitenttejä kannattaa tehdä jo lukemisen alkuvaiheilla vaikka tulos olisi huono. Näin kertyy kokemusta varsinaista koetta varten eivätkä kokeen kysymykset tule täytenä yllätyksenä.

Koe tulisi varata noin 3-4 viikkoa ennen aikataulutettua suorituspäivää. Tässä ajassa ehtii tekemään tarpeeksi testitenttejä sekä vahvistamaan osaamista.

Lukemista sekä töissä että vapaa-ajalla

Lukeminen kannattaa aloittaa koealueen ymmärtämisellä. Tämä tarkoittaa kokeen eri painotuksien selvittämistä ja asioiden listaamista. Lukemisesta kannattaa tehdä karkea suunnitelma aikataulutettuna eri osa-alueiden mukaan

Suunnitelman jälkeen opiskelun voi aloittaa aihealue kerrallaan. Aiheita voi lähestyä ylhäältä alaspäin, eli yrittää ensin ymmärtää kokonaisuus, jonka jälkeen pureutua yksityiskohtiin. Yksi tärkeimmistä työkaluista pilvipalveluiden sertifikaatteihin opiskelussa on tekeminen. Asioita tulisi tehdä itse, eikä pelkästään lukea kirjoista. Muistijälki on paljon vahvempi, kun pääsee itse kokeilemaan, miten palvelut toimivat.

Lukemista ja tekemistä tulisi tehdä niin töissä kuin vapaa-ajalla. Yleensä kannattaa varata kalenterista aikaa opiskeluun. Sama kannattaa aikatauluttaa myös vapaa-ajalle, mikäli se on mahdollista. Tällöin opiskelu tulee tehtyä suuremmalla todennäköisyydellä.

Opiskelu säännöllisesti kannattaa

Vuosien saatossa olen suorittanut useita eri sertifiointeja eri aihealueilta: Sun Microsystems,  Oracle, AWS ja GCP. Kaikissa näissä ratkaisee oma into ja halu oppia. Edellisistä sertifioinneista saa aina pohjaa seuraavalle, joten lukeminen helpottuu ajan myötä. Esimerkiksi jos olet suorittanut AWS:n arkkitehti -sertifiointeja, voi niistä ponnistaa GCP:n vastaaviin sertifikaatteihin. Teknologiat ovat erilaisia, mutta arkkitehtuurissa ei ole juurikaan eroa, koska pilvinatiivi arkkitehtuuri ei ole pilviriippuvainen.

Tärkein asia minkä olen oppinut: Opiskele säännöllisesti ja asia kerrallaan.

Loppusanat: sertifikaatit ja käytännön kokemukset takaavat yhdessä menestyksen

Sertifikaatit ovat hyödyllisiä välindeitä itsensä kehittämiseen. Ne eivät vielä takaa täyttä osaamista, vaan antavat hyvän pohjan ponnistaa ammattilaiseksi. Sertifiointi yhdistettynä arkipäivän tekemiseen on yksi vahvimmista tavoista opiskella moderneja pilvipalveluita josta hyötyvät kaikki – työntekijä, työnantaja ja asiakas – riippumatta osaamistasosta.

Uskomme Codentolla jatkuvaan kehitykseen. Tule kuulemaan lisää #GCPJOURNEY pilviammattilaisten ja sellaisiksi haluavien online-tapahtumassa 28.1.2022 klo 10-11! Rekisteröidy tapahtumaan täältä.

Blogin kirjoittaja Jari Timonen on kokenut ohjelmistoalan ammattilainen, jolla on yli 20 vuoden kokemus tietotekniikka-alalta. Jarin intohimo on luoda siltoja liiketoiminnan ja teknisten tiimien välille, jossa hän on toiminut esimerkiksi Cargotecin edellisessä tehtävässään. Codentossa hän on elementissään luotsatessaan asiakkaita kohti tulevaisuuden kanssa yhteensopivia pilvi- ja hybridipilviympäristöjä.