#GOOGLE­CLOUD­JOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 2 – Palkkaus

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 2 – Palkkaus

 

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Ensimmäisessä postauksessa esittelemässäni analyysiasetelmassa enemmän tai vähemmän yllättävästi palkkaus oli vähiten vastauksissa esiin noussut kategoria. Saman ilmiön voi huomata esimerkiksi myös informaalissa keskustelussa kaveriporukassa tai sosiaalisen median alustoilla. Millenniaalien ajatus- ja vaikuttamistyön johdolla muun muassa työtehtävien merkityksellisyys on muodostunut yhdeksi tärkeimmistä osa-alueista, jättäen puhtaan materiaaliset seikat taakseen.

 

Onko palkka merkityksetön tekijä nykytyöelämässä?

Voidaanko yllä olevasta olettaa palkan olevan täysin irrelevantti seikka työantajan valinnassa? Ei missään nimessä. Epätieteellisestä tutkimuksestani on luonnollisesti otettava huomioon, että vaikka palkkaan liittyviä vastauksia tuli lukumääräisesti vähiten, taistelee se itsessään luokittelussani kokonaisia useasta vastauksesta koottuja kategorioita vastaan. Yksittäisenä tarkkaan rajattuna teemana, verrattuna vaikkapa itseohjautuvuuteen tai tiimityön toimivuuteen, nousi se esille kohtuullisissa määrin.

Samoin on otettava huomioon kysymyksenasettelu, jossa kysytään kaikkein tärkeimpiä osa-alueita työnantajan tarjoomassa, mikä ei tuo esille kaikkia olettamuksia hyvästä työpaikasta. Useassa tapauksessa voidaan sen olettaa siis olevan itsestäänselvyys.

Näihin seikkoihin nähden ja peilaten merkityksen korostamiseen nykyisen työelämän yleisessä puhetavassa, mainittiin palkka jopa yllättävän monesti.

 

Palkka merkityksen mahdollistajana

Palkka on mielestäni usein nähtävissä eräänlaisena hygieniatekijänä. Sen oletetaan olevan tarpeeksi korkea, jotta voi keskittyä tavoittelemaan niitä tärkeämpiä asioita (työ)elämässä, mutta se ei tuo suurta lisäarvoa useimmille, ellei määrä oletettuun mediaaniin/keskiarvoon ole erityisen korkea. Täten, palkan ollessa liian pieni, nähdään se negatiivisena asiana, mutta sen ollessa juuri tarpeeksi suuri, ei lisäarvoa työnantajamielikuvassa nähdä syntyvän.

 

Työtä vain palkkaa varten?

Yksi huomionarvoinen seikka on myös eräänlaisena antiteesinä merkityspuheelle syntynyt näkemys siitä, että töissä käydään vain palkan vuoksi ja työsuhde nähdään täysin välineellisenä taloudellisen pääoman kerryttämisen keinona. Tällöin merkitys elämässä löytyy usein jostain muualta, kuten perheen, vapaa-ajan sekä harrastusten parista.

Kuitenkin, ihmisotukset ovat sen verran mutkikasta sakkia, että ideaalissa työn merkityksellisyyden skenaariossa ihminen löytää usein merkitystä muualtakin, kuten myös täysin taloudellisen funktion skenaariossakin työssä on varmasti merkityksellisyyden hetkiä.

Voidaan pohtia myös, onko työn tekeminen vain palkan vuoksi tosiaan heilurin keikahdus toiselle puolelle vai aina olemassa ollut tosiasia, joka on meidän sosiaalisesti rakentuvassa todellisuudessamme jäänyt unohduksiin päivittäisessä ajattelussa.

 

Yhteenveto

Vaikka palkka ei nouse työpaikan tärkeiden asioiden prioriteettilistassa yhtä usein tapetille muiden asioiden kanssa, on sen oltava vähintäänkin kohtuullisella tasolla – myös niissä vahvaa merkityksen tuntua tarjoavissa työtehtävissä. Ja osalle se on edelleen niitä tärkeimpiä asioita työpaikassa, eikä siinäkään ole mitään pahaa!

 

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana: