#GOOGLE­CLOUD­JOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan Osa 7 – Yhteisö ja empatia

#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan

Osa 7 – Yhteisö ja empatia

HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä

 

Eniten aineistossani nousevat esille yhteisöllisyyden ja empaattisuuden teemat. Tämä tuli itselleni jopa hienoisena yllätyksenä, mutta eihän se mikään ihme lopulta ole. Me olemme sosiaalisia eläimiä ja työelämä ei ole erillistä “oikeasta” elämästä itsestään, joten miksi työpaikalla yhteinen tekeminen sekä sidokset muihin ihmisiin eivät olisi tärkeitä.

 

Korona-aika

Viimeiset pari vuotta ollaan eletty enemmän tai vähemmän eristyksissä ystävistä, tuntemattomista, työkavereista sekä jopa perheenjäsenistä. Täten kaipaus yhteen muiden kanssa voi nousta hieman introvertimmallekin henkilölle motivaatiolistan kärkeen.

Voidaanko jopa olettaa yhteisöllisyyden riemuvoiton analyysissani johtuvan tästä viime vuosien hyvin epätavallisesta globaalista tilanteesta? Ehkä. Vähintäänkin kuulostaa todennäköiseltä, että se on vaikuttanut asiaan. En kuitenkaan laskisi jokaista pelimerkkiäni sinne punaiselle, jos kyseinen väri tarkoittaisi, että yhteisöllisyys ja ihmiseltä ihmiselle kommunikoinnin tärkeys laskisi ihan erityisesti ilman pandemian vaikutusta.

 

Merkityksellisyys

Taasko siitä pitää puhua? No pitää. Vaikka työskentelyn voi näkökulmasta riippuen nähdä täysin myös rahan tekemisen välineenä, yleisesti ottaen kaipaamme kuitenkin jonkinlaista yhteyttä muihin ihmisiin. Työpaikka taas tuuppaa olemaan ympäristö, jossa vietämme suuren osan päivästämme, joten on ymmärrettävää haluta sen olevan miellyttävä.

Miellyttävyys muodostuu todennäköisesti muun muassa turvallisesta ilmapiiristä, kuulumisen tunteesta, yhteisistä mielenkiinnon kohteista sekä vastaavista asioista. Kuuluminen ja yhteiset päämäärät luovat myös merkitystä, joka on ihmiselle hyvin tärkeää. Merkityksen tunne on pidemmällä aikavälillä myös yritykselle hyödyllistä, kun yhteisen päämäärän eteen ponnistellaan todennäköisesti enemmän ja tämä ponnistelu aiheuttaa pienempää henkistä kuormaa.

 

Empatia ja bisnes

Hiljattain pidetyssä Nextgencloud-webinaarissamme käytiin läpi digitaalisen maailman kilpailukyvyn teemaa. Tärkeäksi seikaksi kilpailuedun saavuttamiseen keskustelussa nousi psykologisen turvallisuuden kulttuuri, mikä johtaa siihen, että ongelmia voidaan nostaa esille ja täten myös ratkaista oikeilla työkaluilla.

Jos ihmisten oletetaan toimivan kylmän rationaalisesti, ei tällaiseen kulttuuriin todennäköisesti päästä. Oikeat keinot tällaiseen firman tulosta sekä työntekijää hyödyttävään kulttuuriin löytyvät muun muassa kuuntelemisen ja läsnäolon taidoista.

 

Yhteenveto

Kuten ylempänä kirjoittelin, hienoisena yllätyksenä tärkeimmäksi tekijäksi noussut empatian ja yhteisön kategoria ei todellisuudessa olekaan niin yllätyksellinen. Omassa kuplassani olen alkanut havaitsemaan työelämän aidon inhimillistämisen ajatusmaailmaa yhä enenevissä määrin, mikä lämmittää nihilismin kylmettänyttä sydäntäni. Ehkä työelämässä onkin toivoa!

 

Blogin kirjoittajasta :

Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.

 

Ota yhteyttä Codentoon työnantajana: