#NEXTGENCLOUD: Matkani monipilven maailmaan:näkemyksiä haastatteluista, osa 3/4
Kirjoittaja: Antti Pohjolainen, Codento
Tausta
Tämä on kolmas osa neljän blogikirjoituksen sarjasta, joka kattaa matkani monipilven maailmaan. Aiemmat kirjoitukset ovat täällä: Osa 1 ja osa 2.
Tämä kirjoitus kuvaa joitain oivalluksia, joita sain varsinaisista haastatteluista. Kuten osassa 1 kerrottiin, minulla oli tilaisuus haastatella 11 yritysjohtajaa ja alan asiantuntijaa.
Monipilviinfrastruktuurin käytön edut
Haastatteluista saatujen tietojen perusteella suomalaiset asiakkaat käyttävät enimmäkseen yhtä julkista pilveä hoitaakseen suurimman osan työkuormistaan. Nykyisen ajattelun mukaan, jos olemassa oleva pilvipalveluntarjoaja ei tarjoa tiettyä palvelua, voidaan pilven tueksi lisätä pistemäisiä ratkaisuja muista pilvistä. Näin ollen muiden pilvipalveluntarjoajien täydentävät tekniset valmiudet ovat ensisijainen perustelu rakennettaessa monipilviarkkitehtuuria.
Toisin kuin akateemisessa kirjallisuudessa (katso lisätietoja osasta 2), jossa säästöt mainitaan usein yhtenä tärkeimmistä kriteereistä monipilven valinnassa, suurin osa haastatelluista ei pitänyt monipilviä merkittävänä kustannussäästökeinona.
Kustannussäästöjä on vaikea arvioida, ja haastattelujen perusteella useimmat yritykset eivät tällä hetkellä ole asiantuntijoita pilvikäsittelyn kustannusten seurannassa. Hinnoittelukäytännöt vaihtelevat hyperskaalaajien välillä, ja niiden katsotaan muuttuvan usein.
Lisäksi haastateltavat eivät olleet huolissaan mahdollisista toimittajalukoista. Tämä havainto on tärkeä ja se poikkeaa akateemisesta kirjallisuudeta, jossa toimittajien sulkemista pidetään tärkeänä, kenties kriittisimmäksi ongelmaksi yrityksille.
Haasteet ja riskit tunnistettu monipilviympäristöissä
Useiden haastateltujen, jotka edustivat kaikkia tutkittuja ryhmiä, mukaan merkittävin este monipilveen sopeutumiselle on osaamisen ja valmiuksien puute. Tämä johtuu kahdesta taustalla olevasta tekijästä:
- Asiakkaat sitoutuvat usein opiskelemaan vain yhtä pilviarkkitehtuuria tai parhaimmillaan hybridipilviarkkitehtuuria ja
- Nykyinen kumppaniverkosto näyttää keskittyvän enimmäkseen yhden tyyppiseen pilviarkkitehtuuriin monipilven hyödyntämisen sijaan.
Suomessa IT-palvelujen ulkoistustaso on poikkeuksellisen korkea. Haastattelut osoittivat, että Suomen korkealla ulkoistamisella on merkittävä negatiivinen vaikutus pilvipalveluiden käyttöönottoon.
Asiakkaiden ulkoistamat konesali-infrastruktuurit ja hosting-palveluntarjoajan omat palvelimet tuottavat merkittävän osan ulkoistuskumppaneiden liiketoiminnasta. He ovat investoineet rakennuksiin ja IT-laitteisiin, joten he menettävät rahaa, jos asiakkaat käyttävät laajasti pilvilaskentaa.
Kerätyt vastaukset jakautuivat turvallisuus- ja tietosuojakysymyksissä. Jotkut haastateltavat pitivät pilviturvallisuutta suurinpana esteenä kriittisten sovellusten pilveistämisessä. Yksikään haastattelemista tietotekniikan palveluntarjoajista ei kuitenkaan pitänyt tätä aitona huolenaiheena.
Julkinen sektori – erityisesti valtionhallinto – on ollut hidas julkisen pilven käyttöönotoissa. Joidenkin haastateltujen mukaan hallinnonalan laajuiset politiikat pilvipalveluiden käyttöönotossa ovat epäselviä.
Monet kyselyyn vastanneista uskoivat, että koska pilvipalvelun käyttöönotosta ei ollut vakiintuneita, selkeitä valtionhallinnon laajuisia säännöksiä, organisaatiot viivyttelivät valintaansa sopeutua pilveen.
Jotkut haastatelluista olivat huolissaan siitä, että heidän yritykseltään tai asiakkaaltaan puuttui selkeä pilvistrategia, pilvipalvelun valintastandardit tai pilvipalvelun toteutusstrategia. Tämän huolen esittivät haastateltavat kaikista kolmesta ryhmästä.
Yritykset hyötyisivät selkeästi muotoillusta suunnitelmasta ja valintakriteeriluettelosta, kun ne harkitsevat uusien ominaisuuksien lisäämistä olemassa olevaan pilviarkkitehtuuriinsa, koska yhä useampi henkilö on mukana valitsemassa pilvipalveluita.
Mitä blogisarjassa seuraavaksi?
Sarjan viimeinen blogikirjoitus on nimeltään ”Johtopäätös ja suositukset”. Pysy kanavalla!
Kirjoittaja: Antti Pohjolainen, Codento
Kirjoittajasta: Myyntijohtaja Antti “Apo” Pohjolainen aloitti Codenton palveluksessa vuonna 2019. Antti on johtanut Innofactorin Suomen myyntiorganisaatiota (pohjoismainen Microsoftin IT-toimittaja) ja työskennellyt sitä ennen Microsoftin julkisen sektorin johtotehtävissä Suomessa ja Itä-Euroopassa. Apo on työskennellyt eri myyntitehtävissä kauemmin kuin hän muistaa. Hän saa ”myyjän onnistumisen tunteen” tavatessaan asiakkaita ja etsiessään ratkaisuja, jotka tarjoavat arvoa kaikille osapuolille.
Tutustu Codenton online-tapahtumien nauhoituksiin, niin kuulet lisää:
