#NEXTGENCLOUD: Yhden vai usean pilven taktiikalla – liiketoimintalähtöinen asiantuntijablogi

#NEXTGENCLOUD: Yhden vai usean pilven taktiikalla – liiketoimintalähtöinen asiantuntijablogi

Author: Markku Tuomala, CTO, Codento

 

Tausta pilvitaktiikan valitsemiselle

Perinteisesti organisaatioissa on arkkitehtuuria valittaessa päädytty keskittämään kaikki voimat yhden julkisen pilven ratkaisuihin. Taustalla on ollut usein ajatus kapasiteettipalveluiden tehokkuuden optimoimisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassa olevien sovellusten siirtämistä maksimaalisesti pilveen –  ilman sovellusarkkitehtuurin muutoksia.

Tavoitteena on keskittää volyymi yhdelle pilvipalveluiden toimittajalle ja sitä kautta saavuttaa mahdollisimman suuri hyöty infrapalveluiden operoinnista ja palvelukustannuksista.

 

Merkittävimmät käyttötapaukset

Marraskuun 2021  #NEXTGENCLOUD -online tapahtumassamme keskityimme seuraavan sukupolven pilven kyvykkyyksiin ja millaisia liiketoimintahyötyjä voi saavuttaa jo lyhyessäkin ajassa. #NEXTGENCLOUD-ajattelussa katse käännetään asiakkaan tarpeen ratkaisemiseen sopivimmilla työkaluilla.

Tästä näkökulmasta jakaisin merkittävimmät käyttötapaukset seuraavasti katergoriaa:

  1. Uusien palveluiden kehittäminen
  2. Sovellusmodernisoinnit

Tarkastelen näitä seuraavaksi tarkemmin.

 

Uusien palveluiden kehittäminen

Uusien palveluiden kehittämisessä lähdetään liikkeelle kokeilemalla, palvelun tulevia käyttäjiä aktivoimalla ja iteratiivisella oppimisella. Jo nämä teemat sinällään aiheuttavat arkkitehtuurin suunnitttelulle mielenkiintoisen haasteen, jossa suunta ja päämäärä saattavat muuttua hyvinkin nopeasti oppimisen myötä.

On tärkeää, että arkkitehtuuri tukee laajamittaisesti valmiiden kyvykkyyksien käyttöönottamista, kasvattaa palvelun autonomiaa ja varmistaa käyttäjille entistä paremman käyttökokemuksen. Usein näissä ratkaisuissa päädytään käyttämään useamman julkipilven valmiita kyvykkyyksiä, jotta tuloksiin päästäisiin nopeammin. 

 

Sovellusmodernisoinnit

Pilvet on rakennettu toisistaan poikkeavilla tavoilla. Erot eivät rajaudu vain teknisiin yksityiskohtiin, vaan käsittävät myös hinnoittelumallit sekä muita käytäntöjä. IT-ympäristössä toimivien sovellusten erilaiset tarpeet tekevät lähes mahdottomaksi ennustaa mikä pilvi sopii liiketoimintatarpeille sekä sovelluksille optimaalisesti. Tästä seuraa se että oikea tarve määräytyy yksittäisen liiketoimintatarpeen tai sovelluksen perusteella, joka yhden pilven toimintaympäristössä tarkoittaa tarpeettomia kompromisseja sekä teknisesti epäoptimaalisia valintoja. Nämä konkretisoituvat kustannustehottomuutena sekä kehityksen hitautena. 

IT-ympäristöjen sovellusmodernisoinnissa kannattaa jo suunnitteluvaiheesta alkaen maksimoida eri pilvipalveluiden hyödyt kompromissien välttämiseksi, sujuvan käyttökokemuksen varmistamiseksi, autonomian kasvattamiseksi, tuotannollisen riskin hajauttamiseksi sekä tulevaisuuden liiketoiminnan tarpeiden tukemiseksi. 

 

Pullonkaulana osaaminen?

Löytyykö kaikkeen tähän osaamista, onko useamman pilven teknologian osaaminen suurin este?

Sovellusarkkitehdeille ja ohjelmistokehittäjille on normaalia opetella useampia ohjelmointikieliä siinä missä lääkäreiden tai sairaanhoitajien uusia hoitomenetelmiä. monipilviteknologioiden osaamisen kehittymisessä pätevät samat lainalaisuudet. Tänä päivänä jo yhä useampi meistä on työskennellyt useamman pilviteknologian kanssa ja hyödyntänyt valmiita palveluita. Samalla teknologia useampien pilvien hallintaan on kehittynyt merkittävästi, joka helpottaa niin kehitystoimintaa kuin pilvien operointiakin.

 

Artikkelin kirjoittaja, Markku Tuomala, CTO, Codento. Markulla on 25 vuoden kokemus ohjelmistokehityksestä ja pilvestä, työskenneltyään Suomen johtavalla teleoperaattorilta Elisalla. Markku vastasi Telco- ja IT-palveluiden pilvistrategiasta ja kuului Elisan tuotannon johtoryhmään. Keskeisiä tehtäviä olivat Elisan ohjelmistostrategia ja liiketoimintakriittisten IT-ulkoistusten operatiivisten palveluiden johtaminen. Markku ajoi asiakaslähtöistä kehitystä ja oli avainasemassa liiketoiminnan kasvussa, palveluiden kuten Elisa Viihde, Kirja, Lompakko, itsepalvelu ja verkkoautomaatio parissa. Markku johti myös Elisan konesalitoimintojen muutosta DevOpsiin. Markku toimii Codenton Value Discovery -palveluiden senior-tason konsulttina.

 

Kysy meiltä lisää: