#GOOGLECLOUDJOURNEY: Kuusi kiehtovaa toivetta työnantajien valintaan
Osa 4 – Prosessit ja organisaatio
HUOM: Jos eksyit tähän blogisarjaan ensimmäistä kertaa, suosittelen ensin lukemaan ensimmäisen kokonaisuutta avaavan postaukseni täältä
Tietotyöläiselle aivot ovat tärkein yksittäinen elin ihmiskehossa, joten hyvin toimivassa organisaatiossa kyseisen ajatusmyllyn optimaalista kyvykkyyttä tulee pitää yllä mahdollisimman menestyksekkäästi. Yksi tapa kyseisen kilpailuedun saavuttamiseen on tehdä prosesseista, työskentelyn tavoista ja muun muassa työvälineistä mahdollisimman toimivia. Vaikkakin prosessit ja organisaatio -kategoria oli analyysissani kuudesta kategoriasta toisiksi vähiten esille nouseva IT-alan osaajien mielessä, on se silti tärkeä aihe käsiteltäväksi.
Mitä ihmeen prosesseja?
Tiedän ottaneeni riskin, että menetän yhden teistä kuudesta lukijastani, kun mainitsin sanan prosessi. Pahennan tilannetta vielä määritelmällä. Wikipedia määrittelee sanan seuraavanlaisesti: “Prosessi on suoritettavien toimenpiteiden sarja, joka tuottaa määritellyn lopputuloksen”. Ensimmäisenä tulee mieleen, että eikös algoritmit ole jossain määrin osa prosessin määritelmää, jolloin ohjelmistokehittäjälle prosessien tulisi olla sydämen asia.
Todistetusti näin ei kuitenkaan aina ole, joten aihe vaatii selvennystä. Tärkeä ero tässä lienee softan ja ihmisten välisten suhteiden välillä. Prosessit ja algoritmit ovat siis kaivattuja hyvin toimivassa softassa, mutta vuorovaikutusta ei aina voi redusoida osiensa summaksi. Tähän(kin) on tietysti myös jylläämässä koneoppimisalgoritmeja, jotka ovat päässeet melko pitkälle aiheessa, mutta ainakaan vielä ei käsittääkseni HR-osastoa voida ohjelmistorobotilla korvata.
Prosessit oikeassa paikassa
Prosessien tulee siis löytyä organisaatiosta oikealta paikalta. Yleisesti ottaen työntekijät arvostavat, kun hommat toimii, joten vaivattomat lomakkeet ja oikea-aikaiset kyselyt ovat toimivia prosesseja. Kun kaadat kulta katriinat sylin lisäksi tietokoneen päälle ja sinun tulee saada pikaisesti sormien alle näpyteltävää, on onni, jos tämä tapahtuu intuitiivisesta paikasta löytyvällä miellyttävällä lomakkeella. Vielä kun sinun ei tarvitsisi odottaa lomakkeen täyttöä varten esihenkilösi hyväksyntää sähköpostitse neljää päivää, tämähän kuulostaa toimivalta prosessilta!
Prosessit väärässä paikassa
Entäs sitten ne puhutut vääränlaiset prosessit? Ne löytyvät sieltä, missä asia hoituisi normaalilla vuorovaikutuskyvykkyydellä ja taidolla ottaa toisen tunnetila huomioon. Sieltä, missä prosessi on vängätty väkipakolla paikalleen prosessin luonnin ilosta ja vuorovaikutuksen asemesta.
Esimerkiksi jos työntekijän motivaatiota ja tunnetilaa mitataan monivaiheisella kyselyllä, ollaan mahdollisesti menty hieman metsän puolelle, jos saman asian voisi tehdä monivivahteisemmin lyhyen keskustelun keinoin. Henkilöstökyselylle on tietysti paikkansa, mutta kaiken ei tarvitse olla numeerisesti mitattavassa muodossa, vaan laadullisilla ja informaaleilla keskusteluilla päästään usein parempaan tulokseen. Näiden järjestämisessä jonkinlainen prosessi on taas hyvästä, jotta keskustelut tulevat varmasti pidettyä!
Prosessit ja toimintatavat hygianiatekijänä?
Kirjoittelin aiemmassa postauksessani palkan olevan näkemykseni mukaan useassa tapauksessa ns. hygieniatekijä, jolloin sen puute herättää negatiivista tunnetilaa/mielikuvaa, mutta sen sopiva taso ei herätä erityisen positiivisia tunteita. Prosessien toimiminen organisaatiossa osuu tähän samaan ajatusmalliin, mikä varmasti selittää, miksi se kategoriana nousi myös suhteellisen vähän esille.
Jos jokin ei organisaatiossa toimi, se huomataan työntekijöiden toimesta usein hyvin rivakasti. Jos taas hommat rullaavat, kuten on luvattu tai oletettu, päivät etenevät normaaliin tapaan.
Yhteenveto
Prosessit voivat tehdä organisaation toiminnasta parhaimmillaan tehokasta ja kivaa. Väärässä paikassa löytyessään ne taas hiertävät, kun muun muassa työelämän kaivattu inhimillinen ulottuvuus jää toteutumatta paikoissa, joissa se voisi toteutua. Johtamistyössä on täten hyvä ymmärtää tämä suhde ja vaikka kuinka tekisi mieli tehdä kaikesta tehokasta, ikään kuin tietokonemaisen automatisoitua, eihän unohdeta ihmettelyn ja päämäärättömyyden kauneutta?
Blogin kirjoittajasta :
Perttu Pakkanen vastaa Codentolla rekrytoinnista. Perttu haluaa varmistaa, että uudet codentolaiset viihtyvät Codentolla sekä ymmärtää, mikä on olennaista ammattilaisten urapäätöksissä.
Ota yhteyttä Codentoon työnantajana:
